Resilient Mikkeli 2030

HOSPER Sweden AB, Ruotsi

Idearikas ja monipuolisesti tutkittu ehdotus, jossa ekologinen lähestymistapa on kilpailun ansiokkaimpia. Työssä on laajempien aluetason ekologisten kysymysten ohella syvennytty erityisellä antaumuksella detaljitason suunnitteluun. Tunnelmalliset, toimintaa ja tapahtumia pursuavat havainnekuvat ja leikkaukset tuovat valloittavalla tavalla esiin tekijän vahvaa maisemallista ja lähiympäristöön eläytyvää otetta.

Ekologinen painotus näkyy viher- ja puistoalueiden monimuotoisuudessa. Laajat, jopa liikennejakajien alueille ulotetut kosteikkoaiheet, viljelyalueet sekä luonnonmukaiset hulevesiä puhdistavat ja erilaisia biotooppeja muodostavat ranta-alueet, luovat alueelle sitä yhdistävää identiteettiä. Vehreässä ympäristössä kiertävän rantaraitin ohella on puistoihin ja Lokkilutakon alueelle ideoitu polkujen ja pitkospuiden elämyksellistä verkostoa. Ratkaisu säilyttää rantaviivan ja sen nykyiset rakenteet taloudellisesti perusteltuna ratkaisuna, pääosin nykyisellään.

Ehdotus jää kaupunkirakenteellisena kokonaisuutena vielä hakemaan luonnettaan. Ratkaisu ottaa huomioon keskustan ruutukaavan katulinjojen näkymät Savilahdelle, mutta muuta kaupunkikuvallista kytköstä keskustaan ei muodostu. Erilaista identiteettiä omaavien osa-alueiden sisäiset yhteydet jäävät myös turhan heikoiksi.

Satamalahden länsireunalla on sovellettu keskustan umpikorttelimallia. Kokonaisuutena alue muodostuu yhtä ideaa toistavana korttelirivistönä turhan yksioikoiseksi ja suhde rantapuistoon jää hieman sattumanvaraiseksi. Ratkaisu ei erityisemmin hyödynnä vedenläheisyyttä potentiaalina. Suorakulmaisuutta välttävät, pienempiin osiin pilkotut rakennusmassat, rajaavat suojaisia asuntopihoja, joita erityisen ansiokkaasti on ideoitu detaljitasolla. Toiminnallisen rikkauden ohella on mm radan puolen vihreä meluseinä kiinnostava yksityiskohta. Pysäköinti on sijoitettu maan alle, korttelien länsireunaan, muodostaen pihoja mukavasti elävöittävää ja jäsentävää rinnemaastoa.

Satama ja rantatori sijoittuvat luontevasti ja maisemassa näkyvästi nykyiselle paikalleen. Rantatorille päättyvä uusi kevyen liikenteen silta korostuu juhlavasti maisemassa. Kevyen liikenteen solmupisteenä toimivan tiedekeskuksen ulkoisesti vaatimaton ja maisemaan integroituva olemus, on ajatuksena kiinnostava ja perusteltu, mutta suunnitelmatasolla ratkaisu hakee vielä ilmaisuaan.

Paukkulanrannan jyrkästi rajautuvat ”metsä-kampuksen” neliökorttelit ovat onnistuneita ja istuvat hyvin ympäristöönsä. Rannan suuntaan suojaisina pihoina avautuvat korttelit hyödyntävät paikan maisemallista sijaintia, suojautuen samalla valtatien melulta.

Puhdistamon alueen kollaasimainen erilaisia rakennustypologioita sekoittava alue on monimuotoisuudessaan lupaava ja kiinnostava, mutta kaipaisi liikennejärjestelyjen uudelleen harkintaa. Rannan tuntumassa kulkeva läpiajoliikennettä muodostava katu katkaisee ikävästi korttelit, jättäen pohjoispuolen rakennukset selvästi epäedullisempaan asemaan.

Veturitalli-alueen toimistokorttelien ja linnustoalueen kehittäminen ekologisia tavoitteita korostavana kokonaisuutena on idealtaan innostava, mutta suunnitelmatasolla ratkaisu jää ylikorostuneista vesiaiheista huolimatta vielä turhan jäykäksi ja tavanomaisen oloiseksi.
 

Ekologinen näkökulma

Ehdotus ottaa kantaa vahvasti ja onnistuneesti ekologisiin vaatimuksiin. Sen keskeisenä ideana on eko-koneen (eco-machine) periaate. Tässä yhdistyvät useat esitetyt, hyvään ympäristöön tähtäävät ehdotukset. Havainnollisesti ratkaisut näkyvät loistavasti otsikoiden Mikkeli Eco-Machine ja The Local Implications of the Eco-Machine alla. Ensimmäisenä on tarkasteltu viheralueiden ja veden liittämistä yhdeksi kokonaisuudeksi, likaisen veden (blackwater) ja puolipuhtaan veden (grey water) erillistä käsittelyä ehdotetaan. Vesistöjen puhdistuksesta ei ole ehdotusta. Ehdotuksen ansioita on myös pienen suojelualueen perustaminen, vaikka sen tosiasiallinen merkitys ankarasti arvioiden jäänee symboliseksi.

Ruokatuotannon erinomaisena ideana on ”ruoka-juna”, vaikka ratkaistavaksi ongelmaksi voi muodostua muun junaliikenteen sovittaminen yhteen radalla kulkevan ja seisovan tavarajunan kanssa. Ehdotuksessa ehdotetaan myös kasvihuoneita ja paikallista ruoantuotantoa; molemmat ovat hyviä ajatuksia. On kuitenkin epärealistista, että ruokahuolto voisi merkittävästi perustua alueen omaan tuotantoon. Viherkäytävät pieneläimille, joilla muodostettaisiin mini-muotoinen, mahdollisesti koko alueen läpäisevä suojelualue, on myös ”eko-koneen” hieno ominaisuus.

Puhtaan energian tuotantoon on paneuduttu perusteellisesti. Tosin bioenergian vahva painottaminen lienee riittämätöntä, kun tavoitteeksi ilmoitetaan CO2 – neutraalius alueella. Perusratkaisut ovat kuitenkin sellaisia, että energian tuotannon ja kulutuksen taseessa päästään hyviin tuloksiin ja aluetta voidaan käyttää ehdotuksen mukaisesti esimerkkialueena muille rakennettaville uusille kaupungeille. Älykäs energiavirtojen säätely on otettu huomioon.

Autot on onnistuneesti jätetty syrjään ja pysäköinti sijoitettu enimmäkseen puoliksi maan alle. Lämmitetyt bussipysäkit ovat ideana viehättävä, mutta mikä mahtaa olla energian kulutus matkustajaa kohden? Hyvä, että Satamalahden ranta on kokonaan vapautettu autoliikenteeltä! Muuten liikennekysymys on jätetty melko kepeän käsittelyn varaan.

Puun käyttö rakentamisessa yhdessä laajemman alueen sahateollisuuden kanssa on kannatettava ajatus. Tässä yhteydessä tuodaan ansiokkaasti esiin alueen merkitys kansainvälisenä esimerkkinä. Samaan tähtää myös lahdella kelluva kestävän kehityksen symboli. Ehdotuksessa on myös vahvasti otettu huomioon palveluiden lähietäisyys, joka sinänsä vähentää liikennetarvetta.

Jätteen käsittelyssä on pohdittu perusteellisesti Satamalahden rannassa olevaa saastunutta maaperää, ja vaihtoehtoisia puhdistusmahdollisuuksia on esitetty. Epäorgaanisen jätteen käsittelyä, esimerkiksi hylättyjä tavaroita ei ehdotuksessa ole riittävästi ajateltu.

Tekstit: Satamalahden kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun arvostelupöytäkirja

TUTUSTU
KILPAILU-EHDOTUKSEEN

(.pdf) Lataaminen voi kestää useamman minuutin.