Vesireittejä 1001

Arkkitehtitoimisto AJAK Oy

Ehdotuksesta rakentuu ilmeeltään ja tunnelmaltaan kerrassaan kiehtovaa ja vedenläheisyyttä korostavaa kaupunkiympäristöä. Monipuolisesti ja huolella tutkitussa ehdotuksessa on poikkeuksellisen hienosti eläydytty lähiympäristön toimintoihin ja tunnelmiin. Ehdotuksen ansiot välittyvät selkeän, havainnollisen ja hyvin innostavalla tavalla esitetyn aineiston välityksellä. Tuotetun aineiston laajuus, kertoo tämän työn kohdalla tehtävään erityisen huolella paneutuvasta otteesta, ja aidosta pyrkimyksestä ymmärtää ja ratkaista kaupunkisuunnittelun moninaisia osatekijöitä.

Ratkaisu tukeutuu kaupunkirakenteellisesti Mikkelin ruutukaavaan ottaen huomioon tärkeät katunäkymät Savilahdelle. Monimuotoisuudesta huolimatta on kaupunkikuva hallittu ja riittävän eheä muodostaakseen omaa vahvaa identiteettiä, joka maisemallisesti ja mittakaavallisesti sovittuu hyvin ympäristöönsä. Ratkaisu vahvistaa kiinnostavalla ja raikkaalla tavalla Mikkelin luonnetta rantakaupunkina.

Ruutukortteli on saanut uudenlaisen vapaan tulkinnan, joka muodostaa mosaiikkimaisesti rakentuvaa ja samalla toteutuksena kannalta joustavaa kaupunkirakennetta. Selkeästi rajautuvat korttelit jäsentävät ympäristöä, muodostaen kiinnostavia välitiloja ja suojaisia sisäpihoja. Rantanäkymien kannalta umpikorttelirakenne ei ole suotuisin ratkaisu, mutta näkymiä ja valoisuutta on pyritty ansiokkaasti parantamaan aukotuksia ja vaihtelevaa massoittelua ideoimalla. Verrattain matalana, 3-4 kerroksisena toteutetut korttelit muodostuva mittakaavaltaan miellyttävän oloista ja samalla keskusta-alueena sopivan urbaania ympäristöä. Matala, hissejä edellyttävä rakentaminen, on ratkaisuna suhteellisen kallis, mutta sitä voidaan perustella alueen ainutlaatuisen sijainnin tuomalla vetovoimaisuudella.

Savilahden länsirannan korttelit muodostavat vaihtelevaa ja paikoin veteen lomittuvaa rakennetta, joka pohjoisessa Rokkalanjoen varressa kevenee kaupunkivillojen alueeksi. Satama-aluetta reunustava pienipiirteinen rakentaminen, muodostaa mukavan kylämäistä tunnelmaa. Alue voisi selkeämminkin kytkeytyä tiedekeskukseen ja sen aukioon. Rakennetun rannan ohella on alueelle osoitettu mukavasti väljyyttä tuovaa puistoaluetta, joka luontevasti liittyy keskustan kirkkopuistosta Saksalan rantapuistoon muodostuvaan puistojen sarjaan.

Samanhenkinen veden ääreen sijoittuva korttelirakenne yhdistää Satamalahden ja Paukkulanrannan alueita. Savilahden kaupunkimaista kokoavaa ilmettä vahvistavat lisäksi lahden eteläreunan neliökorttelit, jotka kuitenkin melun kannalta ja pysäköintiratkaisuiltaan muodostuvat varsin haasteellisiksi.

Puhdistamon alueen rakentaminen on ryhmitetty kaaren muotoon valtatien ja Pursialankadun reunoille, säilyttäen rannan puolella laajan suojaisan puistoalueen. Rakenne on toimiva ja mahdollistaa useimmista asunnoista näkymiä järvimaisemaan, mutta melunsuojaus edellyttää tiiviimpää rakennetta tai erillistä melunsuojaa. Luonnonmukaisesti käsitelty rantaviiva liittyy kauniisti eteläpuoliseen Kenkäveron kulttuurimaisemaan. Uusi valtatien ali osoitettu katuyhteys yhdistää alueen toimivasti Satamalahteen, jättäen kuitenkin kevyen liikenteen tässä kohdin toisarvoiseen asemaan.

Veturitallien alue on ratkaistu hyvin toimivana muun alueen hengessä. Neliömuotoiset liikerakennukset ja urheiluhalli sijoittuvat polveillen keskeisen ravintola- ja harrastetilaksi muutetun veturitallin ympärille. Monipuolinen käyttö liittää alueen toiminnallisesti Satamalahteen, liittymistä vahvistaisi edelleen maisemassa korostuneemmat kevyen liikenteen yhteydet.

Liikennejärjestelyt ovat pääsääntöisesti toimivia ja ekologisen konseptin kannalta perusteltuja. Kevyen liikenteen yhteydet ovat monipuoliset ja kytkeytyvät luontevasti keskustaan. Ulkosyöttöinen ajoneuvoliikenne ja alueen ulkoreunoille sijoittuvat pysäköinnit, muodostavat alueesta autottoman kevyen liikenteen kaupunginosan. Tarkemmassa suunnittelussa jää vielä ratkaistavaksi mm. rantakortteleiden liikennejärjestelyt, torin pysäköinti sekä laajemmin ottaen autottomuuden edellyttämät ratkaisut kuljetuksille ja liikkumiselle.

Vedenläheisyyttä on korostettu vesikorttelien ohella kanava-aiheella, joka tuo veden tuntua myös takarivin kortteleihin. Kalliiden rantarakenteiden määrä jää ehdotuksen vedenläheisyyttä painottavasta luonteesta huolimatta varsin kohtuulliseksi. Ehdotuksessa tuodaan lisäksi ekologisti perusteltuna ratkaisuna esiin, vaihtoehto toteuttaa kanava kosteikkona ja hulevesialtaana.

Alueen palveluja ja toimintoja on ideoitu ja esitetty suunnitelmassa poikkeuksellisen ansiokkaasti, lähes hengästyttävällä antaumuksella. Tämä nivoo suunnitelmaa hyvin vahvaksi ja vakuuttavaksi kokonaisuudeksi, jota rakennuskohtaisesti esitetyt toiminnot hyvin perustelevat. Pienimittakaavaisten ja arkisten toimintojen ottaminen mukaan alusta lähtien osaksi kokonaisuutta, tarjoaa upeat lähtökohdat toimivan ja ihmisen tarpeet huomioon ottavan alueen kehittämiselle.

Vesireitit on kokonaisvaltaisesti valloittava ehdotus, joka rikkaudessaan ja joustavuudessaan tarjoaa erinomaiset lähtökohdat alueen jatkosuunnittelulle.

Ekologinen näkökulma

Ehdotuksessa on vastattu kohta kohdalta kilpailun 1. vaiheen jälkeen esitettyihin, ekologista konseptia koskeviin kysymyksiin. Ratkaisuja on kehitetty onnistuneella tavalla ja monipuolisesti. Ehdotuksen erityispiirre on osa-alueelle 1. suunniteltu kanava sekä siihen liitetty vesiputous tai suihkulähde. Tämä on erinomainen lähtökohta laajemmille toimenpiteille suunnittelualueen vesien puhdistamiseksi kokonaan ja veden käsittelyn ja käytön ratkaisemiseksi kaiken kaikkiaan.

Suunnitelman ehdotukset lähiruoan tuotantoon ovat hyviä, mutta symbolisia. Ajatus Kauppahallin ja Satamatorin myyntipisteiksi ovat merkittävä ja realistinen alku mahdolliselle yhteistyölle Mikkelin lähistöllä ruokaa tuottavien viljelijöiden kanssa. Erilaisia keskinäisiä sopimuksia kaupunkilaisten ja maaseudun väestön välillä, samoin kuin koko ruokaketjun – pellolta aamiaispöytään - ekologispainotteista suunnittelua voi jatkaa näistä lähtökohdista.
 
Ekologiset energiaratkaisut on esitetty realistisesti ja hyvin. Varautuminen tulevaisuuden tekniseen kehitykseen on oikea ja välttämätön näkökulma. Koko alueen energiatase voidaan ehdotuksen pohjalta laatia. Silloin kulutuksen ja tuotannon ennakoitu tulevaisuus yhdistetään rakentamisen vaiheistukseen. Tarkastelussa pitää ottaa huomioon myös tulevaisuuden ennustettava hintakehitys.

Ratkaisu tukee kevyttä liikennettä kahdellakin tavalla. Turvallinen kevyen liikenteen verkko on varmistettu sekä osa-alueiden sisällä että Satamalahden ympärillä. Tämän rinnalla umpikortteleilla on luotu pienille lapsille moottoriliikenteeltä täysin suojatut ulkoalueet. Toiminnot on hajotettu asumiseen, työpaikkoihin ja palveluihin siten, että päivittäiset asioinnit on helppo tehdä ilman autoa. Tulevaisuuden mahdollisuus hyvin kehittyneelle tietoliikenteelle on myös varmistettu.

Rakennusten sijoituksella ja toivotuilla kaavoitusmääräyksillä on huolehdittu siitä, että koko alueen energiatalous on hyvä. Tässä yhteydessä on myös kiinnitetty huomio alueen identiteettiin ja välilliseen, jopa valtakunnalliseen, esimerkilliseen vaikutukseen. Passiivisen aurinkoenergian käyttö on otettu huomioon siihen soveltuvilla kattojen kallistuksilla. Puun käyttö julkisivuissa on onnistunut ratkaisu laajemman alueen elinkeinoelämää ajatellen.

Jätehuoltoa on pohdittu perusteellisesti ja monipuolisesti. Orgaanisen ja epäorgaanisen jätteen erottelu on tämän kokonaisuuden perusta. Epäorgaanisten, vanhentuneiden tuotteiden kohtaloa olisi voitu käsitellä perusteellisemmin, esimerkiksi maininnalla kierrätyskeskuksesta ja kirpputorista. Melun torjunta on umpikortteleiden avulla otettu huomioon, eräänä jätehuollon osaratkaisuna. Melu on jätettä.

Tekstit: Satamalahden kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun arvostelupöytäkirja

TUTUSTU
KILPAILU-EHDOTUKSEEN

(.pdf) Lataaminen voi kestää useamman minuutin.